Salibandyn historiaa

Katujääkiekosta sisälajiksi

Salibandyn juuret ulottuvat kauas 1970-luvun alkuun Ruotsiin, jossa Göteborgin alueella alettiin pelaamaan kesäisin Yhdysvalloista rantautunutta katujääkiekkoa. Jääkiekon ja jääpallon harrastajat halusivat treenata myös jäähallin ulkopuolella, joten uusi laji kiehtoi. Heidän lisäkseen oli paljon ihmifloorball-494818_960_720siä, joita joukkuelajit kiinnostivat, mutta heillä ei ollut aikaa tai tahtoa sitoutua kovaan harjoitusrääkkiin. Katujääkiekkoa haluttiin pelata myös huonolla ilmalla, joten välineitä ja sääntöjä alettiin muokkaamaan s
isäpelejä varten ja näin sähly syntyi. Uusi laji keräsi voimakkaasti pelaajia heti alusta lähtien, sillä sähly oli sopivan kevyttä ja helppo aloittaa. Pelaamisesta kykeni nauttimaan lähes kuka vain taito- tai kuntotasosta riippumatta ja sählystä kiinnostuttiinkin ennen kaikkea kuntourheilumuotona.

Ensimmäinen sählysukupolvi

Ei kulunut montakaan vuotta, kun sen hetken kuumin trendilaji saapui Ruotsista tulleiden vaihto-oppilaiden vanavedessä Suomeen. Helsingin Yliopisto oli ensimmäinen suuri oppilaitos, jossa sählyä alettiin pelaamaan tosissaan. 1970-luvun loppuun mennessä laji oli levinnyt jo lähes kaikkiin opiskelijakaupunkeihin ja myös muu väestö taustasta riippumatta alkoi kiinnostua sählystä. Jääkiekko tarvitsee kentän, varusteet, sekä sopivan tiiviin porukan, jotta pelaaminen sujuu kitkatta. Kiekkoilu vaatii myös kohtalaisen paljon treenaamista. Ilman kokonaisvaltaista panostusta ja aitoa intohimoa, kiekkoiluharrastus saattaa jäädä usein pariin kauteen. Jalkapallo on vastaavasti kropalle usein kuluttavaa ja koska futispelit ovat pitkiä, pelaaminen edellyttää kohtalaisen kovaa kuntoa ja pelejä on myös harvakseltaan. Nämä miesvoittoiset lajit jättävät myös naiset osin paitsioon. Sähly ja salibandy ovat alusta lähtien olleet muihin joukkuelajeihin verrattuna hyvin tasa-arvoisia. Miesten ja naisten väliset sekajoukkueet eivät ole tavattomia. Peruskunto riittää lajeista nauttimiseen ja pelitaitoja tulee karrutettua kuin huomaamatta pelaamisen lomassa.

Salibandyn esiinmarssi

Sählyn säännöt ovat aina olleet tulkinnanvaraisia ja pelikohtaisista säännöistä on voitu sopia porukan kesken. Liigojen tulon myötä virallisille säännöille oli selkeä tilaus, joten niitä muokattiin kilpaurheilua tukevaan suuntaan ja näin salibandy alkoi saada nykyisen muotonsa. Ensimmäinen salibandyn mestaruusturnaus pidettiin Ruotsissa vuonna 1980 ja vuotta myöhemmin perustettiin sikäläinen salibandyliitto, joka sysäsi lajin maailmalle. Vuonna 1983 oli Suomen vuoro, jolloin järjestettiin ensimmäiset SM-kisat ja vuonna 1985 sekä Suomi, että Sveitsi perustivat omat lajiliittonsa. Ruotsi, Suomi ja Sveitsi ovat myös salibandyn kattojärjestön IFF:n (International Floorball Federation, 1986) perustajajäseniä ja liitto on nykyään tunnustettu Kansainvälisen olympiakomitean taholta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *