Salibandy kilpaurheiluna

Suomi on salibandyn huippumaa

Kotimaisen salibandyliiton tavoitteena on alusta saakka ollut nostaa Suomen maajoukkue maailman ykkökseksi ja tätä tavoitetta kohti ollaan viime vuosina menty vauhdilla eteenpäin. Viimeisin MM-kulta pokattiin vuonna 2015 Latvian kisoista Ruotsia vastaan vain yhden maalin erolla, joka sinetöitiin rangaistuslaukamaxresdefault (9)uskisassa. Suomi on voittanut salibandyn maailmamestaruuden tämän lisäksi vuosina 2008 ja 2010. Kokonaisuudessaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomelle on kertynyt kuusi MM-hopeamitalia, pari pronssia, sekä Euroopan mestaruus yhden hopeasijan lisäksi. Myös naisten maajoukkue on niittänyt menestystä 2010-luvun taitteen jälkeen ja on nykyään noussut IFF:n maailmanrankingissa kakkossijalle. Juniorisalibandyssä alle 19-vuotiaiden sarjassa Suomi on voittanut poikien ja tyttöjen toimesta yhteensä neljä MM-kultaa sekä tukun muita pokaaleja.

Salibandy mielletään edelleen kuntourheiluksi

Vaikka menestystä on kilpakentillä tullut ja Suomi on kiistatta lajin huipulla, jollei jo aivan ykkösmaa, salibandya kuvaillaan jopa valtamediassa vielä satunnaisesti puulaakipelaamiseksi ja sen urheillullisia meriittejä ei oteta huomioon tai niitä vähätellään. Osasyynä on lajin turha vertaaminen jääkiekkoon, vaikka kyseessä on taktisesti ja fyysisesti aivan eri pelimuoto. Salibandyn kansainvälinen painoarvo on toki edelleen varsin mitätön, mutta se on nuorelle lajille ymmärrettävää. Sählyä ja sen kilpamuotoja on pelattu tosissaan vasta reilu parikymmentä vuotta ja näin lyhyen ajanjakson aikana mikään marginaalilaji ei voi edes lähteä hätyyttämään jääkiekon tai jalkapallon suosiota, joita on pelattu nykyisessä muodossaan jo lähes sata vuotta. Naisten osuus salibandyn lisenssipelaajien määrästä on kuitenkin runsaassa kasvussa erityisesti sen väkivallattomuuden vuoksi ja optimistisimmissa arvioissa lajin uumoillaan nousevan jopa jääkiekkoa suositummaksi joukkuelajiksi Suomessa.

Huipputasolla pelataan intohimosta

Turnaustasolla salibandy on huippu-urheilua ja vaati yhtä kovaa treenaamista kuin mikä tahansa muu virallinen joukkuelaji. Ammatikseen pelaavia on silti edelleen vain pieni prosentti ja esimerkiksi Suomessa tällä ei voi vielä itseään elättää. Monissa joukkueissa pelaajille ei välttämättä makseta edes palkkaa, vaan kaikki ovat mukana intohimosta itse lajiin. Tuoreimpana esimerkkinä entinen tennistähti Jarkko Nieminen siirtyi aktiivisen tennisuran lopetettuaan miesten salibandyliigaan vakituiseksi pelaajaksi vuoden 2016 lopussa. Nieminen osoitti jo heti ensimmäisessä pelissään ammattilaisen otteita, mutta myös parantamisen varaa on vielä paljon. Tämä kertoo lajin viehätyksestä taustasta riippumatta, sekä pelaamisen korkeasta tasosta. Salibandya kaavaillaan ensi kertaa olympialaisiin vuonna 2028 , mutta vielä on paljon tehtävää, jotta tämä merkittävä etappi saavutetaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *